"En lantis är jag" v. 1984
otsikkopalkki

  1. En lantis (det är jag)En lantis är jag v. 1985
  2. Sången från Norden
  3. Älskling ta mej hem tillbaka
  4. Människans längtan
  5. När den stora floden svämmar över
  6. Skryta lagom
  7. Finne från väster
  8. Bastun här i hembygden
  9. Famnen
  10. De elva älvarnas land
1984
HILP 164
otsikkopalkki
Alatalo esiintyi Leena Vihtosen "Nattmusik" -ohjelmassa jo 1970-luvulla yhdessä Tabula Rasa -bändin kanssa. Mikko lauloi ruotsiksi mm. kappaleet "En lantsare är jag" (Maalaispoika oon), "Famnen" (Syli) ja "Bastun här i hembygden" (Kotisaunan lauteilla). Mikon suhde ruotsinkieleen on ollut luonnollinen, ei torjuva, kuten niin monilla kouluruotsia vihanneilla. Hän on aina nähnyt Suomen osana Pohjoismaista perhettä ja että sen vuoksi yhteiseksi kieleksi ei riitä pelkkä englanti.

Kaksikielisyys on tuonut Mikolle paljon suosiota ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja myös Pohjois-Ruotsissa. Siellä osataan arvostaa sitä, että äidinkieleltään suomalainen edes yrittää puhua ruotsia ja olla avarakatseinen. Monet ovat olleet keikat, missä Alatalo juontaa ja laulaa på svenska och finska Pajalan iltamista Jagob's Dagar-tapahtumaan.

Ruotsinkielinen pitkäsoitto syntyi näistä ajatuksista. Ehkä taka-ajatuksena oli paitsi tehdä musiikkia suomenruotsalaisille, myös päästä jollain tavalla myös riikinruotsalaisten markkinoille. Sen takia levyn nimibiisikin muutettiin suomenruotsalaisesta "lantsaresta" ruotsalaiseen "lantikseen".

Mikko esiintyikin lukuisia kertoja Ruotsin tv:ssä eri viihdeohjelmissa ruotsinkielellä. Pohjoisvision suuressa gaalakonsertissa Suomea edustivat ruotsinkielellä 80-luvulla jo silloin Pohjoismaissa suuri tähti Arja Saijonmaa ja tuntemattomampi Alatalo. Ruotsin edustajat olivat Povel Ramel ja Carola. Läpilyönti Ruotsissa ruotsinkielellä olisi kuitenkin tarkoittanut sinne muuttamista ja siellä uuden elämän aloittamista. Siihen Mikko ei ollut valmis.
Mikko ja MA Numminen
Mikko julkaisi myös ruotsinkielisen levyn v. 1985.
Mukana levyllä myös M.A. Numminen.

Tehdessään Jamppa -duettoa "Sången från Norden" ruotsiksi M. A. Nummisen kanssa, Mikko kysyi tältä Ruotsissa vuosia keikkailleelta kulttihahmolta, miksei tämä enää jaksa keikkailla Ruotsissa. "Suurin syy on steriiliys. Arki-illoin ei tapahdu mitään. Et saa edes kunnon rundia aikaan. Ainoat todelliset kaupungit ovat Tukholma ja Göteborg ja nekin vain viikonloppuina", vastasi M. A. N.

Se siitä Ruotsin valloituksesta. Mutta levy ilmestyi ja sen teksteistä tuli, voi sanoa, jopa parempia kuin alkuperäiset, olihan asialla suomenruotsalaisen kulttuurin eturivin nimiä: professori Lars Hulden (Famnen), kirjailija Johan Bargum (Bastun här i hembygden), sekä Marita Lindquist (Finne från väster). Suurimman vaivan käännöksissä näki lauluntekijä Barbara Helsingius, joka käänsi erinomaisesti mm. laulut "11 virran maa" (De elva älvarnas land) ja monumentaalisen "Iso joki tulvii" (När den stora floden svämmar över). Myös "Ihmisen ikävä" kääntyi hänen kynästään (Människans längtan).

Kuvaavaa Alatalo - Rinteen tuotannon laajuudelle ja luomisen "kiihkolle" oli se, että yksi albumi per vuosi ei riittänyt tyydyttämään sanomisen nälkää. Niinpä v. 1984 aikuisten levyn lisäksi Mikko teki vielä lastenlevyn. Levy syntyi vanhempien toivomuksesta: "Tee jotain uusia lastenlauluja, kun me ei enää jakseta jatkuvalla syötöllä kuunnella näitä edellisiä. Kasetit kuluvat puhki Känkkäränkällä."

"Artturi Robotin" ympärille tuli kokonainen juoni. Kyseessä oli ET –tyyppinen rakkautta levittävä avaruushahmo. Albumin kannessa Artturin opettamat lapset levitoivat ilmassa, mm. Mikon pojat ja sittemmin Jyrki- ohjelmasta tuttu juontaja Heta Hyttinen. Mieleenjääviä lauluja levyllä olivat mm. omiin kokemuksiin perustuva "Takapenkin räpätys" sekä "Poppaloora, puhuva auto".

Mikon biisi oli mukana Syksyn Sävelessä, jälleen kerran, nyt menestymättä. "Kiva kun on mukavaa" –ryhmässä esiintyivät Vanha Isäntä –yhtyeen pojat Juha Tikka, Teuvo Lampinen ja kumppanit. Heidän kanssaan Mikko teki ravintolashow-kiertueen. "Se oli vielä aikaa, kun ravintoloissa tehtiin muutakin kuin ryypättiin pää täyteen. Jos nykyisin yrittäisi floor-showta, humalaiset tulisivat tanssimaan kesken esityksen. Sivistys on mennyt alaspäin, monessa asiassa, kiitos mm. koululaitosten ja kotien" toteaa Alatalo.

Lastenlevylle Alatalo - Rinne tekivät vielä yhden kehtolaulun, josta tuli yllättäen suursuosikki. "Suojelusenkeli" on ollut pari vuosikymmentä toivekonserttien ykköslauluja. "Koskaan ei voi tietää etukäteen, mikä laulu koskettaa kansakunnan sydäntä. Se vain joko herättää - tai sitten ei" sanoo laulaja itse. "Hannikainen oli jo tehnyt suojelusenkelin. Onneksi Harri oli itsepintainen ja halusi tehdä uuden enkelilaulun. Hyvä, että tehtiin!"