Nuoruuden kultasiivet (1979) otsikkopalkki

  1. Kun valkolakin sain ja jätin kotikylän taa,
    yliopistoista etsin tiedon jalostajaa.
    Rintamissa seisoin ja suuret valat luin
    ja järjestyksen vuoksi jopa pakkopaidat puin.
    Miehet vain vaihtui, mutta kuppilat ei.
    Lainamäärät laihtui, kun me sanottiin: ei.
    Monet soti syystä, monet muuten vaan,
    kun sukupolvi nousi suureen unelmaan.

    Mä oon verta, mä oon lihaa, beibi mä on haavaa.

    Oon voimaa, rakkautta, vihaa, laavaa.
    Mun sukupolvi, veljeni ja minä sen teen.
    Meidän siivet nuoruuden vievät huomiseen.
  2. Niin toiset ostettiin ja toiset nuoltiin.
    Koko sukupolven nimissä hieman kuoltiin.
    Osa tähystelemään jäi juoksuhautoihin.
    Toiset lähti laivoilla, toiset lautoihin.
    Nyt jotkut valittaa, mikä keskustelun vei.
    On suuri kankkunen, vanhat sulat kanna ei.
    Ja kellareista nousee taas vallankumous uus,
    joka myönnä ei, et mitään oli ennen seitkytkuus.

    Mä oon verta, mä oon lihaa…

    …kun vain siivet nuoruuden ei katkeis sateeseen.

  3. Jo meidän sukupolven kultasiivet leikattiin.
    On joka viides virkamies, aivan kuin veikattiin.
    Työväenliike omilleen on rahaa taistellut,
    kuin korvauksena siitä, mitä kansa raatanut.
    Mutta muutto suureen keskiluokkaan luo vain ihmisen,
    jolta puuttuu maku elämisen, vapautuminen.
    On ilman ihanteita onnetonta vanhentuminen.
    Ja nuoret kapinoivat ohi puolueiden.

    Mä oon verta, mä oon lihaa…

    …Nuo siivet nuoruuden viekö huomiseen?

    Nuo kultasiivet, siivet nuoruuden.

    Nuo kultasiivet.
    otsikkopalkki