"Suosituimmat yhteislaulut" v. 2000
otsikkopalkki

  1. Suosituimmat yhteislaulut v. 2000Kultainen nuoruus
  2. Sininen ja valkoinen (Markku Aro)
  3. Lulu
  4. Sankarit (Pate Mustajärvi)
  5. Viidestoista yö
  6. Ei tippa tapa (Heikki Salo)
  7. Ihmisen ikävä toisen luo
  8. Tahdon olla sulle hellä (Kikka)
  9. Vanhoja poikia viiksekkäitä
  10. daada daada (Kari Kuuva)
  11. Kuurankukka
  12. Satumaa (Pasi Kaunisto)
  13. Lapin jenkka
  14. Paratiisi (Tiina Riuska)
  15. Lokki
  16. Tytöt tahtoo pitää hauskaa (Kikka)
  17. Satulinna
  18. Satulinna (Tiina Ruuska)
  19. Taitaa tulla kesä (Los Huevos)
  20. Päivänsäde ja menninkäinen
  21. Viivy vielä hetki

2000
ALRCD 022
otsikkopalkki

Mikko Alatalo Jussi Syren & Groundbreakers v. 2007
otsikkopalkki

 

Mikko Alatalo Jussi Syren & Groundbreakers

  1. Keikkamiehen tie
  2. Kuinkahan mun kotiväki voi?

KANTRI 2 SINGLE PROMO

Mikko Alatalo on tehnyt yhdessä lauluntekokumppaninsa Harri Rinteen kanssa yli 600 laulua, levyttänyt 45 albumia omaa musiikkiaan.

Moni tietää Alatalon laajan tuotannon Coitus Intin ajoista Känkkä-ränkkään, Ihmisen ikävästä Maalaispoikaan. Mutta kuinka moni tietää, että mies on ollut bluegrass -harrastaja jo 70-luvulta soittiminaan banjo, viulu, slide ja mandoliini. Vanha Isäntä -yhtyeen kanssa Mikko myös tuolloin levytti sinisten ruohojen akustista folkkia. Ei siis ihme, että mies on palannut vanhan rakkautensa pariin.

Mukana ovat ”Itsevaltiaat” -ohjelman taustamusiikistakin tutut Jussi Syren & GROUNDBREAKERS, todelliset Suomi -bluegrassin taitajat.

CD:n ensimmäinen biisi on legendaarisen Bill Monroen (mm. Blue Moon of Kentuckyn säveltäjä) kappale Heavy Traffic Ahead. Samalla ”Keikkamiehen tie” on kunnianosoitus vanhoille lavojen kuninkaille. 60-luvun kingit Grön, Taipale ja Allan innostuivat antamaan heille omistetulle tribuutilleen jopa omat äänensä. Esko Rahkosen ääni on myös postuumisti ja omaisten luvalla mukana. Kerrankin nämä mestarit ovat samalla levyllä sitten Topi Kärjen päivien!

”Kuinkahan mun kotiväki voi?” on koskettava käännös vanhasta klassikosta. Laulu on edelleen ajankohtainen. Muuttoliikkeen mukana monet kaupunkeihin valuneet maalaispojat ja -tytöt kantavat huolta siitä, kuinka äitimuori tai isäpappa siellä tyhjenevässä kotikylässä pärjää. Mikolle laulu tuli mieleen eräänä viime kesän yönä - kuinka ollakaan.

Lisää Alatalo -kantria on luvassa alkuvuodesta 2008 myös sähköisellä kokoonpanolla. Soittajina ovat mm. Suomi-kantrin virtuoosit Jukka Harju (Froikkarit), Olli Haavisto, Antti Heerman, Janne Viksten sekä Anssi Nykäsen komppiryhmä. Laulut ovat Alatalon ja Rinteen, käännösbiisit myös Alan Jacksonilta sekä yksi ennen julkaisematon Juicen ja Mikon yhteinen balladi.

Promo ja haastattelut:

PTPromotion
Pia Temisevä
otsikkopalkki

Juice Leskinen & Mikko Alatalo "Klassikoiden ilta" v. 2005
otsikkopalkki

klassikoiden ilta isoCD 1

  1. Prologi: 11 Virran maa
  2. Luonas kai olla saan
  3. Per Vers, runoilija
  4. Siellä mistä minä olen kotoisin
  5. Viidestoista yö
  6. Syli
  7. Norjalainen villapaita
  8. Mä en jaksa enää tanssia
  9. Ihmisen ikävä toisen luo
  10. Mies, joka rakastaa itseään
  11. Mä lähden maalle
  12. Hän hymyilee kuin lapsi
  13. Syksyn sävel
  14. MEDLEY: Kiiminkijoki - Juankoski - Here i Come-Ajolähtö-- Rakkauden ammattilainen - Leuhkat eväät - Pilvee - Hasardi - Ei elämästä selviä hengissä

CD2

  1. Maalaispoika - Marilyn - Do You Wanna Dance
  2. Klovni heittää veivin
  3. Odysseus
  4. Voi jospa jostain
  5. Mies menneisyydestä
  6. Yhdentekevää
  7. Vaiti, aivan hiljaa
  8. Hengitä sisko
  9. Hieno nainen
  10. Tytöt tahtoo pitää hauskaa
  11. Matkasoittajat
  12. Anna mulle lovee
  13. Rock´n´ Roll´n´ Blues´n Jazz
  14. Maamme
  15. Ja yleisö kiittää
  16. Yksinäinen cowboy

2005
HOTCD-016MJotsikkopalkki

LIVETUPLA CD

Juice Leskinen ja Mikko Alatalo julkaisivat yhteisen cd:n ”Klassikoiden ilta” helmikuussa 2005. Levyllä voi kuulla ”Senaattorin” ja ”boheemin” yhdessä konserttilavalla. Ja aivan kuten nimi sanoo, luvassa on todellisia klassikoita. Jo miehet ovat klassikoita sinänsä, mutta mitä arvelette
biisilistasta: 15. yö, Hän hymyilee kuin lapsi, Syksyn sävel, Ihmisen ikävä toisen luo, Norjalainen villapaita, 11 virran maa, Luonas kai olla saan, Ajolähtö, Rakkauden ammattilainen, Syli, Juankoski here I come, Leuhkat eväät, Ei elämästä selviä hengissä, Tytöt tahtoo pitää hauskaa, Marilyn, Maalaispoika… jne jne. Listaa voisi jatkaa. Kyseessä on nimittäin tuplalevy, biisejä lähes neljäkymmentä.

Silti ”manserockin” veteraaneilla oli runsaudenpulaa valitessaan konserttiohjelmistoaan. Juice on tehnyt yli 2000 laulutekstiä, Alatalokin Rinteensä kanssa yli 600 levytettyä biisiä. Valitse nyt siitä sitten. Jos äijät olisivat heittäneet kaikki hittinsä, konserttiin olisi pitänyt järjestää päivälliset ja juomingit väliajalla, ellei yleisölle niin ainakin laulajille. Konsertti olisi kestänyt Wagnerin teosten
luokkaa.

Mikä parasta, levy ei kuulosta ”liveltä” huonossa mielessä. Monestihan konserttilevyt ovat kovin kalseita ja kaikuisia akustiikaltaan. Nykytekniikalla ”nuorukaisten” musisointi on kuin studiossa äänitettyä.
Juicen ja Mikon klassikoita soittaa ”Coitus Intin Jälkeiset”-niminen ryhmä. Kyse on samoista alle kolmikymppisistä nykyrockin taitajista, jotka soittivat myös keväällä 2004 ilmestyneellä ”Senaattori ja boheemi”-levyllä.

Oman mausteensa tuo nuorista naisista koostuva jousi- ja huiluryhmä ”Henrikin enkelit”. Ryhmän ainoa mies, ykkösviulisti Henrik Perello johtaa. Jari Puhakan ja Jyrki Niemen jousisovitukset ovat todella maukkaita. Esimerkiksi rockissa ”Matkasoittajat” hartsi pölisee kuin muinoin jousirockbändi ELO:lla.
Juicen ja Mikon klassikot saavat aivan uuden ilmeen, kun niissä on intiimit jouset. Ne eivät ole Mantovani-viihdettä, vaan tuovat näkemyksellisiä, uusia ulottuvuuksia näille kansan rakastamille biiseille.

Tuntuu kuin tuona marraskuun konsertti-iltana Tampere-talossa kaikki olisi loksahtanut kohdalleen.

Juice laulaa kuin elämänsä kunnossa. Hänen äänensä täynnä lämpöä ja tulkinnassa on kiirehtimä-töntä viisautta. Koska vanha mestarikin panee parastaan, innostuu Alatalokin falsetteineen rokkivuosiensa suorituksiin. ”Per Vers” ja ”Anna mulle lovee” kulkevat kuin ennen 70-luvulla Kummeli-Silvennoisen kanssa keikoilla. Tottakai ”Syli” ja ”Ihmisen ikävä” irtoavat tutun herkästi kuten maestrolla irtoavat ”Syksyn sävel” ja ”15.yö”.

On aivan kuin kaverukset olisivat kirittäneet toisiansa aina vain parempiin suorituksiin. Tunnelma oli kuin iltahartaudessa. Salintäyteinen yleisö oli haltioissaan ja loppuaplodeilta ei ollut kenelläkään kiire kotiin.

Näillä kahdella CD:llä voit kuulla tuon ikimuistoisen illan tunnelmat! Aplodeja ei ole tosin jätetty koko pituudeltaan. Eihän niitä halua kukaan kuunnella, vaan itse mestariteoksia. Kakkos-cd:n lopussa annetaan pieni näyte siitä, miten suomalainen yleisö osaa kiittää rakastamiaan taiteilijoita.

Valitettavasti Juicen monet hauskat jutut yhdessä Mikon kanssa on ollut pakko leikata cd:ltä tilan puutteen vuoksi. Ne teidän täytyy vain arvata, kun tunnette Juicen. Pitäisi julkaista DVD, että saisimme muutaman valikoidun otteen myös Leskisen verbaliikasta.

Tärkeintä ovat kuitenkin itse biisit. Mukana on myös muutama vähemmälle huomiolle jäänyt helmi kuten ”Vaiti, aivan hiljaa”, ”Voi jospa jostain”, ”Yhdentekevää” tai ”Hengitä sisko”. Uuden ”Senaattori ja boheemi”-albumin biisejä on myös levyillä.

Kaiken huipuksi yleisön pyynnöstä kaverukset tekivät kaksi bonusbiisiä. Toinen on nykyversio biisistä ”Klovni heittää veivin” ja toinen legendaarisesta ”Odysseuksesta”. Jälkimmäinen biisihän on alun perin Pentti Penninkilammen laulamana ”Per Vers, runoilija”-albumilla. Se on kuitenkin Juicen teksti ja Mikon sävellys. Melodiantekijä on aina halunnut myös itse tulkita huiman klassikonsa ja nyt siihen tarjoutui mahdollisuus. Henrik Perellon jousisovitus on todella ”cool” arpeggioviidakkoineen ja pizzicato-osineen.

”Rock'n roll'n blues'n jazz” on näytteenä Levin ”rytinäkeikalta” hieman eri kiertuekokoonpanolla.

Muut nauhat Lapin keikoista jäävät historian arkistoihin -ainakin toistaiseksi.

Tosifanit ovat kyselleet parivaljakon viime syksynä Domuksen opiskelijaboksissa nauhoittamaa singlebiisiä ”Yksinäinen cowboy”. Nyt tämä vanhalle rikospaikalle tehty paluu on kakkos-cd:n bonuksena.

Juice ja Mikko ovat kosketelleet Suomen kansan sieluja kumpikin yli kolmekymmentä vuotta. Vielä he eivät kuitenkaan ole vetäytyneet vanhuuden lepoon.

Siitä osoituksena oli jo ”Senaattori ja boheemi”-levy keväältä 2004. Jotkut luulivat, että albumi on pelkkää vanhan kertausta, mutta siinä he erehtyivät. Manse-rockin veteraanit osasivat vielä tehdä uusia, koskettavia ja hauskoja lauluja.

Nyt kaverukset ikään kuin pisteenä iin päälle kruunaavat vuoden yhteistyönsä ainutlaatuisella ”Klassikoiden ilta”-levyllä. Kuulemme vanhat hienot biisit uusina, aikuisten miesten äänenpainoilla laulettuina versioina. Kyseessä on todella elämänkertalevy.

Pia Temisevä, promoottori

PS. Jotkut ovat ehkä nähneet Klassikoiden illan myös tv-2:sta. Älkää surko, DVD on suunnitteilla jouluksi 2005. Siinä voitte nähdä ja kuulla myös tv-lähetyksestä pois jääneet klassikot tuosta ikimuistettavasta illasta. Mukaan mahdollisesti tulee myös Juice ja Mikko-dokumentti, haastatteluja, taustatietoja ja diskografiat.


TARINAA JUICEN JA MIKON YHTEISESTÄ TAUSTASTA

Kaikki alkoi, kuten monet tietävät, vuonna 1972. Juice tapasi ensin Mikon ja sitten Harri Rinteen. Se muutti kaikkien kolmen elämän. Otavalankadun opiskelijaboksissa syntyi suomenkielinen rock (yhdessä toisaalla runoilevien Hectorin ja Dave Lindholmin tuotosten kanssa). Juice kertoo: ”Keräännyimme Harrille filosofoimaan, soittelemaan ja joskus juopottelemaankin. Harri oli kirjoi-tellut runoja, Mikko taas soitellut Oulun seudulla bändissä. Heiltä opin paljon, vaikka koko ajan väitinkin vastaan. Kitaransoittoni perusteet ovat Alatalolta opitut. Teimme ankarasti töitä, loimme biisejä ja nauhoitimme niitä. Luoja tietää, mikä määrä energiaa tuonikäisistä löytyy…”

Mikko kysyi opiskelijakaveriltaan Matti Ijäkseltä, mihin demonauhat kannattaisi lähettää. Tuleva elokuvamies suositteli Love Recordsia. Levytyssopimus tehtiin. Loppu on Suomi-popin historiaa. Lp ”Juice Leskinen ja Coitus Int” kolahti opiskelijapiireihin syksyllä 1973. ”Marilyn” oli lista-ykkönen ja viilsi läpi koko kansan tajunnan kesällä 1974. Mikon debyytti ”Mä maalaispoika oon” nousi listojen kärkeen keväällä 1975. Tuli Juicen, Coituksen ja ulkojäsen Mikon menestyslevy ”PerVers, runoilija”. Vuonna 1976 äänitettiin Ruotsissa duettolevy ”Juice ja Mikko” ja tehtiin yhteiskiertue. ”Välikausitakki”-lp-projekti toi miehet vielä yhteen, mutta sitten kaverukset lähtivät omille teilleen.

Juice perusti bändejä, kiersi Suomen moneen kertaan ja teki loistavia levyjä (mm.Taukotrilogia). Hän kasvoi Suomi-rockin isähahmoksi. Hänestä tuli Suomen kielen uudistaja ja rock-sukupolven kansallisrunoilija, kirjailija ja pakinoitsija. Hän on tehnyt yli 2000 laulutekstiä itselleen ja muille. Hän on risteillyt Saimaalla Kaurismäen elokuvassa. Hän on kääntänyt oopperoita ja hänen laulujaan on sovitettu sinfoniabändeille. Hän on nykypäivän Taata Sillanpää, jolta kysytään, jos halutaan tietää.

Mikko kirjoitti maaseutulaulujaan (mm. Siirtomaa-Suomen laulut) ja voitti neljä kertaa Syksyn sävelen. Hänestä tuli jokaisen suomalaisen tuntema, maalaiskylien ja lähiö-Suomen 'vävypoika' ja trubaduuri. Harri Rinteen kanssa hän on tehnyt yli 600 levytettyä laulua. Muillekin Mikko on tehnyt tekstejä, joista kuuluisimmat ovat ”Jäätelökesä” ja ”Hymypoika”. Mies on tehnyt myös mittavan televisiouran aina tv-uutisista Iltatähden, Hittimittarin, Jukeboksin ja Rififin kautta Tammerkosken sillalle.

Vaikka 'vanhat starat' silloin tällöin tapasivatkin, yhteistyötä ei juuri tehty. Toki he vierailivat toistensa tv-ohjelmissa ja levyttivät vuonna -86 laulun ”Yhdentekevää”. Uudella vuosituhannella kaverukset ajautuivat jälleen yhteen. Siitä tuloksena ovat nyt studiolevy ”Senaattori ja boheemi”, yhteinen kiertue ja tuplalive-cd ”Klassikoiden ilta”. Ja mahdollisesti dvd myöhemmin!
otsikkopalkki

"Suti & Alatalo Harmaa Ferguson" v. 2006
otsikkopalkki

  1. Suti & Alatalo Harmaa Ferguson v. 2006Liha- ja Perunamies (Heikki Kinnunen & Mikko Alatalo)
  2. Elämä olla voi valoisampa (Aake Kalliala & Mikko Alatalo)
  3. Hiljainen huone (Joel Hallikainen)
  4. Harmaa Ferguson (Mikko Alatalo)
  5. Pappani maja (Jaakko Ryhänen)
  6. Voi hyvä tavaton! (Johanna Debreczeni & Suti)
  7. Ei traktorilla tansseihin (Mika Sundqvist, Veli-Matti Järvenpää & Mikko Alatalo)
  8. Kotiseutu pohjolassa (Esko Rahkonen & Mikko Alatalo)
  9. Lentäjäluutnantti Linkreeni (Suti & Krisse Pauni)
  10. Tallinna (Tony Aare & Mikko Alatalo)
  11. Vanhus ja lapsi (Mikko Alatalo)
  12. Jee Jee Jerry Cotton (Heikki Vihinen & Suti)
  13. Tiskarin polkka (Eija Vilpas)
  14. Havin salli (Mikko Alatalo)
  15. Poika varjoisalta kujalta (Hannu Palo)
  16. Latinomies (Mikko & Suti)
  17. Ranskalaiset korot (Kaija Pohjola)
  18. Lunttaani ja Bet Ze Zee (Mikko & Suti)
  19. Veteraanin iltahuuto (Jaana Pöllänen & Sauriat, joht. Risto Hiltunen)
  20. Bonusbiisi: Hei beibi (Seppo Tammilehto & Mikko Alatalo)

2006
ALRCD-028
otsikkopalkki

SUTIN JA ALATALON HARMAA FERGUSONSulo ”SUTI” Aittoniemi on albumin ”Harmaa Ferguson” keskushahmo. Hänen ystävänsä  esiintyvät tällä hyväntekeväisyyslevyllä.

Suti itse soittaa huuliharppua kansanpelimannin tyyliinsä, hän on valinnut levylle lauluja ja hän on tehnyt myös laulutekstejä. Suti vääntää suuvärkillään tarinoita räpäten ja jopa laulaen.
Levyn tuottajana ja primus moottorina on häärinyt Sutin kaveri Mikko Alatalo, joka myös laulaa osan levyn lauluista.

SUTIN kaltaisia legendoja ei synny enää kasvottoman byrokratian ja talouden aikana. Mies on ihan oikea sankari, viimeisiä sellaisia. Hän on ollut lahjomaton rikospoliisi, rötösherrojen ja konnien kauhu. Hän on ollut nelinkertainen parlamentaarikko ja eduskunnan puhujamestari. Elämänsä aikana hän on ehtinyt olla mukana monessa aina metsätyömiehen hommista alkaen.
Nykyään SUTI on kesäteatterinäyttelijä ja kansantaiteilija huuliharppuineen. Hänen tarina-arkkunsa on loppumaton, kiitos pitkän elämänkokemuksen.

Tälläkin levyllä saamme kuulla muutaman Sutin värittämän ”tositarinan” tyyliin ”Lunttaani” ja ”Havin Salli”. ”Lentäjäluutnantti Linkreeni” ilmeisesti kertoo Sutista itsestään, lentojätkän sutkista tilanteenhallinnasta ja nokkeluudesta.Tällä levyllä Sulo Aittoniemi näyttää myös koskettavien tekstien taitonsa. Laulut ”Vanhus ja lapsi”, ”Harmaa Ferguson” ja ”Hiljainen huone” osoittavat, että tuon jolsan jätkän, karhean komean ja joidenkin mielestä pelottavankin hahmon alta löytyy herkkä, tunteellinen mies.Harmaan Fergusonin royaltytuotot menevät nuorten turvakodeille (lisätietoja www.nuortenturvatalo.fi). Suti ehti poliisina ollessaan nähdä varmasti yöllisillä hälytyskäynneillä perheissä juopottelua, väkivaltaa ja lasten pelkoa. Siksi hän haluaa auttaa nimenomaan nuoria, jotka ovat juuri siinä ”kinthaalla”, meneekö tuleva elämä hukkaan vai hyvään suuntaan, vanhempien ongelmista huolimatta.

Suti on ollut valitsemassa artisteille sopivia, yllättäviäkin lauluja, joihin hän on jättänyt puumerkkinsä huuliharpullaan tai äänellään. Esimerkiksi tarina Jerry Cottonista oli suorastaan ”must” vanhalle jeparille, jolla on myös pilkettä silmäkulmassaan vanhaan ammattiinsa.

Alatalo-Rinteen tekstit valittiin myös aihepiiriltään Sutin jyhkeän, suomalaisen perusmiehen levylle sopiviksi. Tällaisia ovat mm. ”Liha- ja perunamies”, ”Ei traktorilla tansseihin”, ”Latinomies”  ja ”Tallinna”.Kiitokset monipuoliselle artistikaartille, joka tuli mukaan kohtuupalkkioilla Sutin talkoisiin nuorten hyväksi. Kukaan kysytty ei kieltäytynyt. Päinvastoin kommentti oli kaikilla:”Tottakai minä SUTIN levylle tulen ja vielä hyvän asian vuoksi!”

Juice & Mikko "Senaattori ja Boheemi" v. 2004otsikkopalkki

  1. Juice & Mikko Senaattori ja BoheemiSiellä mistä minä olen kotoisin
  2. Mies menneisyydestä
  3. Hieno nainen
  4. Mä lähden maalle
  5. Sinisen yöpöydän laatikko
  6. Mä en jaksa enää tanssia
  7. Tuo on se mies
  8. Oikeista oikein
  9. Lohi nousee
  10. Trubaduuri poraa
  11. Sehän ois oolrait!
  12. Vaikka kesä on poissa
  13. Turnauskestävyyttä
  14. Se on niin komee
  15. En ole rakastunut
  16. Olla vain
  17. Video: Mä lähden maalle

2004
HOTCD-012MJotsikkopalkkiJuice ja Mikko, kaksi erilaista sukupolvensa tulkkia eivät ole vielä vetäytyneet vanhuuden lepoon.
Päinvastoin, suurella innolla, aistit herkkinä ja kynät tanassa he hyökkäsivät muistivihkojen ja nuottipaperien kimppuun synnyttäen 16 uutta, vaikuttavaa biisiä. Parivaljakkohan on jo yli kolmekymmentä vuotta kosketellut Suomen kansan sieluja - ja monia muitakin paikkoja, eikä aina suinkaan silkkihansikkaat kädessä.

Nuorten soittajien joukko ei myöskään käsitellyt vanhojen pierujen uusia hengentuotteita silkkihansikkain ja niinpä lopputulos onkin hämmästyttävän tuore ja monipuolinen kokonaisuus; Senaattori ja Boheemi - klassikko jo syntyessään!
Leskinen ja Alatalo ovat lähes kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen kirjoittaneet lauluja yhdessä. Edellinen duettolevy Juice ja Mikko julkaistiin jo vuonna 1976. Sen jälkeen kumpikin on tehnyt satoja lauluja ja kokenut varsin polveilevan uran.
Uusi cd on toteutettu studiolivenä, elävästi, vain muutamin päällesoitoin. Muutenkaan soittopuolta ei ole fiilattu virtaviivaiseksi nykytyyliin, vaan nuoret soittajat ovat saaneet toteuttaa itseään vapaasti. Tuottajana on häärinyt tunnettu rytmitohtori Ippe Kätkä.
Laulujen tekijätiedoissa mainitaan joko Leskinen-Alatalo tai Alatalo-Leskinen riippuen siitä, kummalla on ollut suurempi osuus kappaleen syntyyn. Myös Harri Rinne on ollut muutamassa tekstissä mukana.

Senaattori ja boheemi on kattaus suomalaisia tuntoja peilaavia ja osin hyvin omakohtaisilta kuulostavia lauluja.
Yhdessä miehet laulavat ylistystä löytämilleen naisille. Kumpikin daami on se "Oikeista oikein", vaikka mies on vaikeista vaikein. Juice tunnustaa kihlatulleen rakkausriidankin keskellä, että tämä on "Hieno nainen".
Mikko taas sanoo, että "En ole rakastunut" - mutta rakastan, hän lisää heti perään kauniissa balladissa, jonka kaverukset tekivät yöllisellä automatkalla Mika Sundqvistin studiolta Tampereelle.

Parivaljakon vanhenemisesta ja jopa terveydentilasta saattaisi kertoa laulu "Mä en jaksa enää tanssia".
Koko levyn avaa Beatles-vaikutteinen "Siellä mistä minä olen kotoisin". Avaussitaatti on suoraan Mikael Niemen Vittulajänkä-kirjasta: "Meille tuli Beatles ja pikitie". Niin se oli paitsi Niemen kotiseudulla Pajalassa, myös Juankoskella ja Kiimingissä 60-luvulla.

Monista pettymyksistä ja menetyksistä kertovat mm. laulut "Tuo on se mies", "Turnauskestävyyttä", "Trubaduuri poraa", sekä hienotunnelmainen "Sinisen yöpöydän laatikko", jonka tekstin Juice teki varta vasten Mikolle tulkittavaksi. Toisaalta hupia ja sarkasmia tuovat albumille irvaileva "Mä lähden maalle" ja vilpittömän hyvää tarkoittava "Sehän ois oolrait!"
Nuoren polven boheemirunoilija Arno Kotro lähetti tekstin, jonka sävelsimme yhdessä. Annoimme sille nimen "Mies menneisyydestä", kertovat veteraanit, jotka Kotro tunnustaa pitkäaikaisiksi idoleikseen. "Mitä nyt Jussi taas tapansa mukaan fiksummuuttaan fiilaili tekstiä niin kuin hän katsoo oikeudekseen tehdä minunkin teksteilleni" Mikko kertoo nauraen.

Löytyy albumilta sitten hittejä tai ei, ovat kumppanit erittäin tyytyväisiä koko sessioon. Nuoren peruskokoonpanon lisäksi on levyllä myös muita vierailijoita: mm. senegalilainen Yamar Thiam puhuvine rumpuineen, tex-mex -isäntä Veli-Matti Järvenpää haitareineen, sekä viulu- ja mandoliinimies Janne Viksten. Apocalyptica-bändin sellistin, Perttu Kivilaakson hienoa soittoa kuullaan mm. Päätalo-päiville tilatussa "Lohi nousee" kappaleessa.

Levyn kannen on piirtänyt itse Mauri Kunnas.

Teksti Jykä Paavola
Go to top