Nokkoset

Vielä keuhkoihin saa ilmaa,
vaikka jäätä hymyilen
Sinun luonasi en filmaa,
syödäkseni elä en
On runoilijat nukkuneet jo pois,
ja laulajilta nokkoset kastui
Mutta uutta kukkaa ootan,
sen vuoksi monet jalat astui

Ja epäilys, sä vielä kairaat,
vaikka uutta talttaa taon
On tällä parannettu sairaat,
ja myyntimiehet kylvää vaon
Mut tyttöin liinat liehuneet on niin,
epäilyksen kaihin kaatoi
Siksi uutta kukkaa ootan,
sen vuoksi monet kädet raatoi