Alatalo neuvotteli Pirkkalan kakkosterminaalin rahoista

 Kansanedustaja, eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Mikko Alatalon osuus oli merkittävä kun eduskunta päätti Pirkkalan kakkosterminaalin valtion rahoitusosuudesta. Alatalo neuvotteli Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Hannes Mannisen (kesk) kanssa, että Keskusta tukee terminaalihanketta, jonka kokoomus toi eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan. Asiasta päätettiin joulukuussa 2010.

Mikko Alatalo saanut paljon aikaan eduskunnassa

Kansanedustaja Mikko Alatalo on toiminut eduskunnassa vuodesta 2003 saakka. Hän on saanut paljon konkreettista aikaan eduskunnassa. Tämä juttu listaa keskeisimmät saavutukset tähän saakka.

- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtion budjettiin varattiin Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan 1,1 miljoonaa euroa lentokenttää varten, Alatalo sanoo.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat osallistuvat yhteensä myös 1,1 miljoonalla eurolla, kuten Finaviakin. Kyse on siis kaikkiaan yli 3 miljoonan euron hankkeesta.

Myös kokoomuksen kansanedustajat Harri Jaskari ja Heikki A. Ollila ovat olleet voimakkaasti ajamassa lentokentän laajennusta eduskunnassa.
Mannisen mukaan lentokentän laajennus varmistaa nyt sen, että Pirkkalasta saadaan merkittävä kansainvälinen lentokenttä. Investointi mahdollistaa monien uusien kansainvälisten lentoreittien avaamisen ja nykyisten reittien matkustajamäärien lisäämisen.

- Me haluamme, että Tampere-Pirkkalan kenttä on kansainvälinen lentokenttä Helsinki-Vantaan ohella

Kyseisellä hankkeella on huomattava alueellinen työllisyysvaikutus. Välittömät rakentamisaikaiset työpaikkavaikutukset ovat noin 50 henkilötyövuotta, mutta välillisesti hankkeen työpaikkavaikutukset ovat yli kymmenkertaiset, lähes 600 henkilötyövuotta.

Tampere-Pirkkalan lentokenttä on nopeasti kasvanut Helsinki-Vantaan jälkeen merkittävimmäksi kansainvälisen liikenteen solmukohdaksi.

Tällä hetkellä suorat lentoyhteydet Tampere-Pirkkalasta on Suomen sisäisten lentojen lisäksi Saksaan, Iso-Britanniaan, Italiaan, Puolaan, Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Espanjaan.



Koko Pirkanmaa on yhteistuumin määritellyt lentokentän yhdeksi tärkeimmistä alueen kehittämiskohteista. Alueen kansainvälistynyt elinkeinoelämä käyttää liikenneyhteyksien parantumisen takia yhä enemmän omaa kenttää, samoin tiedeyhteisö.



Lentokenttä palvelee entistä enemmän koko Väli-Suomea eli merkittävää osaa koko Suomen väestöstä. Junalla matkustaa huomattavasti nopeammin Porista, Seinäjoelta tai Jyväskylästä Tampereen kentälle kuin Helsinkiin.
YouTube-videossa Mikko Alatalo kertoo Pirkkalan terminaalin vaiheista.

Alatalo käänsi keskustan tekijänoikeuksien omistajien kannalle

Kansanedustaja Mikko Alatalo sai joulukuussa käännettyä koko keskustan eduskuntaryhmän puolustamaan tekijänoikeuksia. Virkamiesryhmän laatima esitys uudeksi tekijänoikeuslaiksi olisi merkittävästi heikentänyt luovan työn tekijöiden oikeudellista asemaa. Keskusta oli vaa’ankieliasemassa lain suhteen ja lopulta myös kulttuuriministeri Stefan Wallin veti koko esityksensä pois.

Ehdotus olisi antanut työntekijöiden ohella työnantajille tekijänoikeudet automaattisesti työsuhteessa syntyneisiin teoksiin ellei toisin olisi sovittu esimerkiksi työsopimuksessa. Ehdotuksen mukaan työnantaja voisi jatkossa myös muuttaa teosta ja myydä sen käyttöoikeudet.



Työsuhdeolettamaa ajoivat muun muassa Viestinnän ja Elinkeinoelämän keskusliitot sekä useat mediajätit. Työsuhdetekijänoikeuksia koskeva lainvalmistelu ei tule jatkumaan enää tämän hallituksen aikana.

Sappee saa tiensä kuntoon

Mikko Alatalon aktiivisuus takasi Pälkäneen Sappeenvuorentielle korjausrahat. Alatalo neuvotteli liikenneministeri Anu Vehviläisen kanssa useaan otteeseen yhdessä ja erikseen kunnanjohtajien kanssa. Yksityistiestä tehtiin valtion maantie, mikä on aivan poikkeuksellsista, koska nykyisin valtio pyrkii muuttamaan alemman tieverkon teitä yksityisten hoidettavaksi. Tiesuunnitelma valmistui kesäkuussa 2009 ja rakennussuunnitelma syyskuussa.

Sappeen rahat tulivat todella tarpeeseen. Tie oli ikävä häpeätahra muuten upealle Sappeen laskettelu- ja matkailukeskukselle, jonne suuntautuu merkittävä liikennevirta eri puolilta Suomea ja Pirkanmaan maakuntaa. Kävijämäärä on kasvanut erityisesti ympärivuotisen toiminnan, palvelumuotojen sekä mökkiasumisen lisääntyessä.

Tampereen kehätielle saatiin rahat

Tampereen läntisen kehätien avajaisia juhlittiin alkuvuodesta 2009. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Mikko Alatalo oli se kansanedustaja, joka voimakkaasti ajoi tiehanketta keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa v. 2005. Sosialidemokraattien ehdottama rahoitus olisi kaatunut, jos keskusta ei sitä olisi tukenut. Päätös oli tehtävä tuossa kokouksessa.

Kehätien nostaminen ohi sovitun väylähankelistan suututti muiden maakuntien kansanedustajia ja herätti kovan vastustuksen. Mikon lobbaus ja lopulta pääministerin väliintulo takasi, että keskusta hyväksyi hankkeen. Kehätie on osa koko läntisen Suomen pääväylää.

Tekijänoikeusasiat jäivät OPM:ään

Alatalon yksi merkittävimmistä kulttuuripoliittisista aikaansaannoksista eduskunnassa on ollut, ettei tekijänoikeusasioita siirretty OPM:n kulttuuriosastolta Työ- ja elinkeinoministeriöön (v. 2007). Alatalon aikaansaannos huomioitiin jopa viihdealan Emma-palkinnolla vuonna 2008.

Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaan oli kirjattu, että tekijänoikeusasioiden siirrosta tehdään selvitys. Alatalolla oli alusta lähtien selkeä kielteinen kanta koko suunnitelmaan. Hänen mielestään kulttuuri kuuluu kulttuuriministerin alaisuuteen. Hän oli lukuisia kertoja, yhteydessä ministereihin: pääministeriin, kauppa- ja teollisuusministeriin ja kulttuuriministeriin.

Alatalo keräsi myös adressin, johon allekirjoittajaksi tuli vaikutusvaltaisia kansanedustajia, joilla oli tuntumaa tekijänoikeusasioihin. Listaan nimensä laittoivat Alatalon lisäksi mm. Tommy Tabermann, Claes Andersson. Adressi toimitettiin pääministerin oikealla kädelle eli valtiosihteeri Risto Volaselle. Vastaanotto oli myönteinen. Lopullinen kanta lyötiin lukkoon keskustan eduskuntaryhmässä ja näin
myös muut puolueet hyväksyivät ratkaisun.

Maahanmuuttajien etuudet oikean suuruisiksi

Vuonna 2009 tulivat turvapaikanhakijoiden sosiaaliset etuudet suurennuslasin alle, kun ilmeni, että Suomi maksaa EU-maista eniten tukea turvapaikanhakijoille. Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo jätti yhdessä Juha Miedon ja Markku Pakkasen kanssa kirjallisen kysymyksen missä kysyttiin:

”Miten taataan, että työttömien ja muiden sosiaalietuuksien piirissä olevien Suomen kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden etuudet ovat keskenään oikeudenmukaisella tasolla?”
Runsas viikko kirjallisen kysymyksen jälkeen maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors ehdotti, että turvapaikanhakijoiden rahana maksettavaa toimeentulotukea pienennettäisiin.

Taksilait turvaavat elinkeinon ja palvelun

Jo eduskuntakaudella 2003-2007 liikenneministeriö esitti taksien eurooppalaista kilpailutuksen avausta ja taksilupien tarveharkinnasta luopumista. Taksimiehen poika Mikko Alatalo teki kovan työn siinä, että tarveharkinta säilyi taksilain uudistuksessa.Vaarana oli, että ulkomaiset taksiyritykset olisivat tulleet vain kuorimaan suurkaupunkeihin asiakkaat, mutta maaseudun ihmisten palvelu ei olisi niitä kiinnostanut. Kilpailua ei avattu hallitsemattomasti ja näin turvattiin suomalainen taksielinkeino.

Taksilakia uudistettiin myös 2009. Mikko oli muokkaamassa eduskunnassa ns. asemapaikkasäännöstä sellaiseksi, että pinta-alaltaan suurissa kunnissa ja kuntaliitoksista syntyneissä suurkunnissa taksiluvat myönnettäisiin tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Lääninhallitukset olivat tulkinneet aiemmin lakia siten, että asemapaikaksi oli vahvistettu koko kunta eikä jokin tietty kunnan osa tai kylä. Tämän seurauksena uudet luvansaajat olivat keskittäneet toimintansa kuntaliitoksissa uusiin kuntakeskuksiin. Jopa osa entisistä luvanhaltijoista siirtyi suurkuntien keskukseen laita-alueilta.

Lakiin tehtiin tarkistus, että tietty määrä taksiluvista rajataan koskemaan yksilöityä asemapaikkaa eli vanhan kunnan aluetta tai kylää. Lääninhallitukset voivat nyt entistä tarkemmin kohdentaa taksiluvat.

Joukkoliikennelakiin siirtymäaika ja kotimaista harkintaa

2009 säädetyssä uudesta joukkoliikennelaista saatiin sellainen, että linja-autoalan yrittäjät olivat siihen tyytyväisiä. Alatalo oli alusta lähtien kuunnellut liikennevaliokunnassa bussiyrittäjien ja asiakkaiden toiveita, ettei joukkoliikennettä alistettaisi toimimaan kansainvälisten jättien ehdoilla ja että siirtymäaikoja hyödynnettäisiin täysimääräisesti.

Alatalo kritisoi sitä, että EU:n palvelusopimusasetusta sovellettaisiin käytäntöön ilman suomalaista harkintaa ja laatukriteereitä. Yhdessä liikennevaliokuntaryhmänsä kanssa Alatalo teki selväksi liikenneministeri Vehviläiselle, että keskustan LiV-ryhmä ei tule raakaa kilpailutuksen avausta hyväksymään.

Seurauksena saattaisi olla ulkomaisten jättifirmojen kermankuorinta ja hintojen polkeminen. 
Ministeriön virkamiehet ajoivat voimakkaasti heti kilpailutuksen avaamista. Lopulta ministeri sanoi, että hän ei tuo eduskuntaan lakiesitystä, jota hänen oma LiV-ryhmä ei hyväksy.

Lupaviranomaisen on arvioitava, onko markkinaehtoinen tarjonta määrältään ja laadultaan  riittävää. Samoin suomalaisille bussiyrittäjille saatiin 4,5 vuoden siirtymäaika sopeutua kilpailutukseen.

Liikennepoliittiseen selontekoon vaikuttamista

Eduskunta sai huhtikuussa 2008 käsiteltäväkseen historian ensimmäisen liikennepoliittisen selonteon. Kansanedustaja Mikko Alatalo piti keskustan ryhmäpuheenvuoron eduskuntakeskustelussa. Yhdessä muiden Pirkanmaan kansanedustajien kanssa hän oli vaikuttamassa selontekoon, että kolmostie ja Tampereen rantaväylä saatiin kakkoskoriin.

YLE:n ja Radio Suomen musiikkilinja muuttui

Alatalo puuttui Yleisradion Radion Suomen musiikkitarjonnan yksipuolisuuteen heti aloitettuaan eduskunnassa. Asiaan pystyi vaikuttamaan suoraan sekä Ylen hallintoneuvostossa että Liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Radion soittolistoihin vaadittiin muutosta myös kirjallisella kysymyksellä. Musiikkitarjonta on YLE:ssä selvästi monipuolistunut viimeisten vuosien aikana peruskansan maun suuntaan.