Kavalkadi Suomen tunnetuimman maalaispojan musiikista. Nuoremman polven laulajat ja lauluntekijät tulkitsivat Alatalo- Rinteen tuotantoa. Koko kansan trubaduurin lauluilla siirryttiin tunnelmasta toiseen, ihmisen ikävästä joviaaliin ilmiöön. Sinisten lasien läpi peilattiin lauluissa koko sukupolven kokemuksia, kerrottiin maaltamuutosta kaupunkiin ja nähtiin myös kuvia taiteilijan elämän varrelta. Myös itse synttärisankari toi terveiset Yhdentoista virran maasta.

Näitä artisteja kuultiin illan aikana: Paulit Hanhiniemi ja Mustajärvi, Heikit Salo ja Silvennoinen, Laura Voutilainen, Pentti Hietanen, Mariska, Juha Tapio, Jani Wickholm, Anna Hanski, Joel Hallikainen, Erja Lyytinen, Jarkko "Teräsbetoni" Ahola, Janna Hurmerinta ja Hauli Bros, Alatalo Bros, Pispala All Stars –orkesteri- sekä päivänsankari, Mikko Alatalo itse.
Konsertin juonsi Salla Paajanen

Pispala All stars: Kalle Alatalo, kitarat ja taustalaulu; Ali Ahmaniemi, kosketinsoittimet ja taustalaulu; Risto Lassila, kosketinsoittimet; Teemu Broman, basso; Ari Toikka, rummut; Eeva Kontu, huilu ja saksofonit; Olli Harala, taustalaulu;  Pentti Penninkilampi, taustalaulu.

Näitä lauluja kuultiin konsertissa:
11 virran maa, Klovni heittää veivin, Syli, Hyasinttien aika, Kuudes ikkuna, Ajolähtö, Suomalainen reissupoika,  Sun on oltava viilee, Toimikerhon Keijo, Ihmisen ikävä toisen luo, Sielun miljonääri, Hengitä, sisko, Kiiminkijoki, Taitaa tulla kesä, Hymypoika, Leuhkat eväät, Suojelusenkeli, Isänmaan toivot, Hasardi, Tunnetko rakkauden, Tyttö Pohjanmaan, Tytöt tahtoo pitää hauskaa, Hän hymyilee kuin lapsi, Jolsa jätkä, Viivy vielä hetki, Maalaispoika oon.

YLE TV2 Viihde taltioi konsertin ja lähettää sen kahdessa osassa 1. ja 8.10.2011.


Tuotanto Pispala Sound oy ja Tampere-talo

Laulujen ja artistien esittelyt

’11 virran maata’ ja kolmea älpeetä Siirtomaasuomen lauluja voidaan pitää Mikko Alatalon monipolvisen uran päätyönä 70-luvun ja 80-luvun taitteessa. Laulut sijoittuvat aikaan, jolloin yli miljoona ihmistä joutui lähtemään synnyinseuduiltaan  töihin Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Tästä kansakunnan suuresta murroksesta on tehnyt elokuvia Mikko Niskanen ja kirjoja Heikki Turunen. Lauluntekijät Alatalo-Rinne kuvasivat näitä ihmiskohtaloita lauluissaan, jopa niin, että Niskanen käytti lauluja  elokuvassaan ’Ajolähtö’. Alatalosta on sanottu, että hän on rockin Päätalo, joka kertoo pitkää tarinaa pohjoisen ihmisistä.

KLOVNI HEITTÄÄ VEIVIN
Kolmikko Alatalo-Leskinen-Rinne tapasivat Tampereella vuonna 1971 opiskelijapiireissä. Aluksi kaverukset soittelivat huvikseen Dylanin ja Beatlesien lauluja.
Juicelle oli jo tuolloin vihkot täynnä tekstejä. Mikko opetti Juicelle kitarasointuja, Juice taas kavereilleen tekstintekemistä. Muodostui anarkistinen underground bändi Los Coitus Interruptus, sittemmin Coitus Int. Juice nousi kansakunnan tietoisuuteen vuonna 74 ’Marilyn’-hitillään, Mikko vuotta myöhemmin ’Maalaispoika’-laulullaan.
Vuonna 75 kaverukset tekivät yhteiskiertueen ja levyn Juice ja Mikko. Tällä Ruotsissa äänitetyllä albumilla ykkösbiisi oli kaverusten yhteisteos ’Klovni heittää veivin.’ Siinä lauluntekijät ennustelivat taiteilijaelämän rankkaa julkisuutta ja tulevia vaiheita.
Laulun esittää nyt Mikon Pispalan naapuri, mies, joka osaa myös tekstinteon taidon.

SYLI
Alatalo ja Rinne ovat tehneet yhdessä yli 600 laulua. Joukossa on yhteiskunnallisia kannanottoja, ralleja ja lastenlauluja. Pysyvimmin yleisöN mieleen ovat jääneet kuitenkin  monet rakkausballadit. Tässä Mikon kirjoittama laulu ’Syli’. Se on ollut taiteilijalle itselleen tärkeä kappale 70-luvun alussa.
Laulun esittää Mikon kummityttö Janna Hurmerinta.

HYASINTTIEN AIKA
Joskus lauluntekijät rustaavat tiedostamattaan lauluja, joissa on profetiaa. Ne saattavat tulla todeksi omassa tai läheisten elämässä. Juice sanoi, että laulut ovat ’päittemme päällä’. Mikko kutsuu laulujen avaruutta ylitajunnaksi, jossa herkkä taiteilija ne poimii. Harri Rinteellä oli lauluun ’Hyasinttien aika’ sanomisen pakko. Laulua ei ehtinyt Harrin äiti koskaan kuulla, koska menehtyi kaksi viikkoa laulun tekemisen jälkeen. Tämä pojan anteeksipyyntö omalle äidilleen on myös tekijöille ollut pysähdyttävä.
Laulun esittää hieno taiteilija Pentti Hietanen säestäjänään Hinni Hietanen.

KUUDES IKKUNA
Joskus 90-luvulla elämänsä vaikeissa vaiheissa Mikko luki paljon parapsykologiaa ja rajatietoa koskevaa kirjallisuutta. Hän tapasi myös aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Tältä pohjalta syntyi laulu, jonka tekijä sanoo kuvaavan hänen uskoaan ihmisenä olemiseen.
Jokainen ihminen tekee virheitä, mutta on suuri ero, tekeekö ne tahallaan vai tahtomattaan. On uskallettava elää – virheitä pelkäämättä. Antaa anteeksi itselleen ja muille. On pakko suunnata eteenpäin.
Laulun esittää päivänsankarin hyvä ystävä Anna Hanski, joka myös lauloi dueton alkuperäisversiossa Mikon kanssa.

AJOLÄHTÖ
Suomalaisia muutti Ruotsiin 60- ja 70-luvuilla reilut 300.000. Seuraavaksi suloisen katkera kuvaus yhden Ruotsiin muuttaneen pojan ajatuksista ja tunnelmista. Mikko Niskanen tahtoi elokuvaansa Ajolähtö koskettavia lauluja. Hän tuli kaimansa kellariin Pispalaan. Kun Mikko kysyi, millaisia lauluja sinä haluat, Niskanen vaipui kuin transsiin ja näytteli puoli tuntia elokuvan kohtauksia. Silloin Alatalo tiesi, millainen tulee olla elokuvan nimikappale. Siinä on jotakin hyvin suomalaista, pesäpallon armottomat ehdot.
Laulun esittää päivänsankari itse ja esittelee myös vanhoja soittokavereitaan.

SUOMALAINEN REISSUPOIKA
Alatalo-Rinteen laulut olivat ruotsinsuomalaisten keskuudessa kuin kansanlauluja 80-luvulla. Pohjoisen nostalgian laulut, tarinat reissumiehistä ja dooriksista koskettivat siirtolaisten sydämiä. Laulaja kävi usein keikoilla Ruotsissa, tapasi työnsankareita ja sen pohjalta syntyi uusia lauluja. Niin kuin tämäkin ’Suomalainen reissupoika’, tunnelmakuva teollisen siirtotyömaan ’tukkilaisesta’. Sen esittää pispalalainen Hauli Bros.-orkesteri, joka on saanut alkunsa Alatalon kellaristudiossa, kun miehet olivat vielä poikia.
Laulun esittävät Juri Lindeman, Kalle Alatalo, Ari ’Selkä’ Pulkkinen ja Kai Huovinen.

SUN ON OLTAVA VIILEE
Rinteen ja Alatalon lauluissa on usein yhteiskunnallinen tausta, vaikka ulkoapäin laulu saattaa kuulostaa puhtaalta viihteeltä. Joskus he kuvaavat vaikkapa sinkkutyttöä kuten laulussa ’Minna’.  Discoillan ihmelapset taas innostivat biisinikkareita tekemään laulun discotytöstä, joka on olemassa vain hetken kuten ’Lauantai-illan huuman’ työläissankarit. Tekijät käänsivät sanan ’cool’ termillä ’viilee’ ennen kuin kukaan muu. Laulun esittää yksi Suomen kansainvälisimmistä muusikoista, bluestaituri Erja Lyytinen slide-kitaroineen.

TOIMIKERHON KEIJO
Yksi lauluntekijän tärkeä ominaisuus on empatia, kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Kyky olla heikomman, pienen ihmisen puolella.
Seuraava laulu kertoo kaikkein unohdetuimmasta rakastajasta, laitoshoidon pojasta, joka rakastuu hoitajaansa. Onko potilaalla oikeus rakastua? Kaikki eivät ole elokuvan ensirakastajia, mutta rakkaus on universaali eikä kysy vastarakkautta. Sitä paitsi kuka tahansa meistä voi olla veitsenterällä vaikka huomenna. Laulun ’Toimikerhon Keijo’ esittää mies, joka halusi tulkita nimenomaan tämän laulun Alatalo-Rinteen tuotannosta, Juha Tapio.

IHMISEN IKÄVÄ TOISEN LUO
Jos edellinen laulu oli nopeasti syntynyt, tätä seuraavaa on kuljetettu laulunteko-kansiossa vuosia ennen kuin se sai lopullisen muotonsa. Ehkä sen hiominen kannatti, koska siitä tuli Suomi-iskelmän klassikko. Karaokebaarien miehisen kestosuosikin ’Ihmisen ikävä toisen luo’ esittää nyt tällä kertaa nainen. Nyt katsotaankin ’naistenhuoneen peiliin’ aikana, jolloin naiset ovat murtautuneet miesten tavoille – jopa juomatottumuksissa. Kukapa olisi parempi tulkki kuin lauluntekijä, joka on kirjoittanut tangon ’Sua kaipaan’- siinä naiset juovat suruunsa. Hän on myös keittänyt suloista myrkkyä miehelle ja hämmentänyt sukupuolirooleja, Mariska!

SIELUN MILJONÄÄRI
Mikko Alatalo ja Harri Rinne ovat saaneet monia palkintoja musiikistaan. Juha Vainio- palkinto, Valtion säveltaidepalkinto jne. Mikko sai äskettäin myös erikois-Emman
pitkästä urastaan ja työstään tekijänoikeuksien hyväksi. Mutta paras palkinto on varmaan ollut se yleisön antama palkinto, suosio, jolla laulut on otettu vastaan. Ja se palkinto pitää laulajan hakea joka keikalta, ansaita leiviskänsä, valloittaa yleisönsä ilta toisen perään.
Laulussa ’Sielun miljonääri’ on hyvin pitkälle parivaljakko Alatalo-Rinteen elämänfilosofia: ’Sisältäni säästötilin löysin, jota voin vain tuhlata…’ Uskontunnustus siitä, että toisiamme varten me täällä olemme oli sitten kädessä rahasalkku tai multakokkare. Laulun esittää Laura Voutilainen.

HENGITÄ, SISKO
Kun Juice ja Coitus Int tekivät debyyttilevynsä, oli suurin osa kappaleista Juicen kynästä, mutta mukana oli kuitenkin myös Alatalo-Rinteen lauluja.
Tässä eräs laulu miehen ja naisen intiimistä kanssakäynnistä ja – ah –  niin tunnetuista miehisistä paineista…’Hengitä, sisko’.
Laulun esittää Teräsbetoni-yhtyeestä tuttu upeaääninen Jarkko Ahola

KIIMINKIJOKI
’Kiiminkijoki’ on laulu, joka päättää Siirtomaasuomi-trilogian. Se on tekijälleen tärkeä laulu: rakkaudentunnustus kotiseudun joelle, samalla muuttoliikkeen, suuren murroksen balladi. Paluuta menneeseen ei enää ole, mutta laulu lohduttaa kaukana kivikylässä asuvaa, kotiseutunsa jättänyttä.
Laulun esittää lauluntekijä itse, Mikko!

TAITAA TULLA KESÄ
Laululla ’Taitaa tulla kesä’ piti Mikko Alatalon lähteä alun perin Sopotin laulukilpailuihin Puolaan. Kuitenkin Gdanskin telakalla lakkokenraali Lech Walesa (lausutaan kai vavensa) organisoi lakon, jonka seurauksena myös Interviisut peruttiin. Siitä lähtivät Itä-Euroopan dominonappulat kaatumaan ja kaatui myös Berliinin muuri.
Kun Mikko kertoi tämän tarinan laulun kera eräässä kansainvälisessä kokouksessa, nousivat Baltian maiden edustajat taputtamaan, että oli se hyvä, ettei se Alatalo päässyt sinne Sopottiin…

HYMYPOIKA
Mikko Alatalo on tehnyt tekstejä myös muille laulajille. Tunnetuimpia ovat hänen Maaritille tekemät lyriikat, joista suurin hitti on Jäätelökesä. Omakohtaisempi itse tekstintekijälle on laulu ”Hymypoika”. Se pohdiskelee, miten säilyttää ihanteellisuutensa, miten välttää kyynisyys? Toisaalta niin monien idealistien kultasiivet on katkaistu, monet ovat sortuneet. Eikö sekin ole jo saavutus, että selviytyy elämässään? 70-luvun maailmanparannus ja myöhempien aikojen itsekkyys ja käpertyminen yksityisyyteen ovat toistensa vastakohtia, jonka välillä me tasapainottelemme…
Laulun ”Hymypoika” esittää Mikon kummityttö Janna Hurmerinta.

LEUHKAT EVÄÄT
Aikoinaan karvalakkilähetystöt lähtivät eduskuntatalolle Kemijokivarresta vaatimaan oikeuksiaan, kun voimayhtiöt olivat vieneet maanomistajilta maat pilkkahinnalla. Tämä antoi Alatalo-Rinteelle sysäyksen tehdä laulu siitä, miten etelän herrat ovat aina osanneet nyhtää voimavarat pohjoisen luonnosta ja ihmisistä. Laulu nousee murteiden sekamelskaksi ja protestilauluksi, jota voi kuunnella uhoavana, hauskana rallinakin. Tässä on viisunikkareiden taito parhaimmillaan yhdistää kepeä ralli ja tiukka asia. Kappale tuli toiseksi 80-luvun alussa Euroviisu-karsinnassa. Juicekin piti tätä laulua yhtenä suosikkinaan.
Lasse Mårtenson sanoi joskus kuulevansa laulun sävelkielessä norrbottenilaisia sävyjä. Ihmekös tuo, kun Mikko pienenä oppi rallatuksia mummoltaan, jonka sukujuuret olivat
Pohjois-Ruotsissa. Nyt laulun esittää pohjalaissyntyinen, nykyään pispalalainen Mikon naapurinisäntä, riimityksen mestari itsekin, Heikki Salo.

SUOJELUSENKELI
Alatalo ja Rinne tekivät ensimmäiset lastenlaulunsa 80-luvun alussa. Isukkien motto on ollut, että lapset tarvitsevat oikeita satuja, mutta rytmimusiikilla. Moni nuoremmasta polvesta ei edes tiedä, että Alataloa on ollut olemassa ennen Känkkäränkkää. Lastenlevyltä nousee kuitenkin yksi kehtolaulu ylitse muiden. Se on kestänyt vuosien saatossa: Suojelusenkeli. Se on toive siitä, että lapset selviytyvät suuressa maailmassa joka on monimutkainen ja vaativa. Enää ei auta se, että isi puhaltaa haavan terveeksi. Suuri silta yli synkän virran vaatii meitä korjaamaan sitä...
Tämä laulu on syntynyt isyyden tunteista.
Laulun esittää Mikon hyvä ystävä, äiti itsekin, Anna Hanski.

ISÄNMAAN TOIVOT
Yksi seikka yhdistää tämän illan juontajaa ja Alatalon Mikkoa. Päivänsankari oli myös toimittajana aikoinaan Ajankohtaisessa kakkosessa, jossa itse edelleen toimin. Monissa Mikon lauluissa kuuluu hänen toimittajataustansa, samoin Harrin tutkijan tausta. He tekevät ikään kuin reportaasia lauluillaan. Laulut ovat osa suomalaista yhteiskuntaa, eivät irti todellisuudesta. Ehkä tämän vuoksi Mikko Niskanen pyysi aikoinaan parivaljakkoa tekemään laulun elokuvansa Ajolähtö alkukohtaukseen. Siinä nuoret varusmiehet heräävät armeijan viimeiseen aamuun ja loppuelämän ensimmäiseen päivään. Ja kun isänmaa ei enää tarvitsekaan poikiaan.
Tämän ikimuistoisen laulun tulkitsee upea taiteilija Pentti Hietanen mukanaan säestäjänä Hinni Hietanen.

HASARDI
Elämä on ollut enemmän tai vähemmän hasardia myös Alatalolle. Ensimmäinen Syksyn sävel-voitto tuli yllätyksenä. Se teki nuorisoidolista koko kansan Mikon.
Kun taiteilija ryhtyi laulattamaan kansaa Tammerkosken rannalla, ei moni uskonut, kuinka suosittu tuosta ohjelmasta vielä tulisi. Se teki pohjalaissyntyisestä Mikosta lopullisesti manselaisen. (Tampere on aina ollut heimojen sulatusuuni ja toivottanut monet junantuomat tervetulleiksi, mutta vasta vuosien kuluttua sinut luetaan oikeasti
tamperelaiseksi.) Myös Mikon lähtö eduskuntaan oli enemmän tai vähemmän hasardihommia. Suuren maaseutukonsertin järjestäminen vuonna 1998 sai maalaispojan uudelleen syttymään politiikkaan. Vuodesta 2003 lähtien häntä on kutsuttu senaattoriksi, kun Juice keksi miesten yhteislevylle nimen Senaattori ja boheemi.
Hasardi-laulu taas syntyi sanaleikittelystä, kun Mikko käänsi englanninkielisiä fraaseja suomeksi tyyliin ”et pääse mun ihoni alle” tai ”tyyppi on neliskanttinen”. Laulun profetiat virkamiesholhouksesta ja mannekiinijumpasta ovat valitettavan paikkansapitäviä tänä päivänä.
Alkuperäiset kitarateemat soitti kaiken kansan tuntema muusikko ilman Kummelia, yhdessä Mikon kanssa: Heikki Silvennoinen!

TUNNETKO RAKKAUDEN
Korinttilaiskirjeen kaunis teksti on ollut seuraavan laulun alkusytykkeenä. Mikko innostui tuon apostoli Paavalin tekstin arkielämän läheisyydestä, siitä, mitä kaikkea
rakkaus kestää… Mikon ystävä Joel Hallikainen on levyttänyt myös tämän laulun Tunnetko rakkauden. Miehiä yhdistää paitsi ystävyys, myös se, että he lähtivät 90-luvun lopulla suurista levy-yhtiöistä ja perustivat yhteisen levymerkin Suomi-solistit, jonka kautta kumpikin ovat julkaisseet albumeitaan jo vuosia. Se ei ole oikotie onneen, mutta saapahan taiteilija itse päättää, mitä musiikkia julkaisee.
Laulun esittää Joel Hallikainen!

TYTTÖ POHJANMAAN
Onko täällä paikalla mahdollisesti miehiä, joilla on vaimo Etelä-Pohjanmaalta? Jos on, otamme osaa… Tämä seuraava laulu on omistettu miehistä rohkeimmille, jotka ovat tehneet huimapäisimmän valinnan – kuten Mikko itse: ottaneet vaimokseen pohjalaisen naisen. Pohjalainen nainen ei koskaan kiellä itseään, hän tietää, kuka on ja mistä on ja myös sen, missä kaappi seisoo. Tällaiselle naiselle ei riitä pelkkä vihellys – hän on aina laulun arvoinen.
Kappaleen esittää mies, jolla on pohjalaisena kokemusta aiheesta. Loistava Juha Tapio ja Tyttö Pohjanmaan!

TYTÖT TAHTOO PITÄÄ HAUSKAA
Parivaljakko Alatalo-Rinne ovat voittaneet eniten Syksyn säveliä eli peräti 4 kertaa. Usein voittajaralleissa oli joku juju kuten kappaleessa Minna, mikä kertoi 80-luvulla sinkkunaisista, silloin uudesta ilmiöstä. Jos tämä seuraava laulu olisi osallistunut kilpailuun, se olisi saattanut menestyä. Miesten kannalta hankalinta kun on se, että naiset muuttuvat. Juuri kun mies on jollakin tavalla oppinut ymmärtämään naisia, ne mokomat eivät olekaan enää samanlaisia.
Tästä laulusta on tullut emansipoituneiden naisten taistelulaulu irti maitovellin ja pissavaippojen tuoksusta. Kun tytöt lähtevät reissulle, siinä laulu ja nauru raikaa. ”Tytöt tahtoo pitää hauskaa”- kappaleen esittää nykynaisten tulkki, sukupuoliroolien myllertäjä ja suloinen myrkynkeittäjä Mariska!

HÄN HYMYILEE KUIN LAPSI
Seuraavalla laululla palaamme aivan Mikon uran alkuvaiheisiin lauluntekijänä. Laulu syntyi ihastuksesta ihanaan naiseen – tietenkin. Kyllä kai rakkauslauluja voi tehdä jollakin superälyllä – keskinkertaisesti, mutta todelliset, koskettavat laulut syntyvät omakohtaisista tunteista. Sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua, jopa toisen omaan ihastuminen. Tämän laulun tahtiin on varmaan moni päässyt saatille, joku on saattanut kohdata tulevan puolisonsakin.
Kappaleen esittää tämän päivän nuori trubaduuri, mies, joka soittaa melkein mitä soitinta tahansa hienosti, mutta etenkin kitaraa loistavasti, Jani Wickholm!

JOLSA JÄTKÄ
Iskelmän tunnustettu analyytikko Maarit Niiniluoto on kirjoittanut, että Alatalo-Rinteen laulujen suomalainen mies on pinnalta rehvakas huuliveikko, kuitenkin sisältä herkkä. Lämmin sydän ja kylmä pää, joskus päinvastoin. Hän on mies, joka on joutunut katkomaan kotikylänsä kahleet läpi kateellisten kunniavartion ja lähtenyt etsimään onneaan kuitenkaan ehkä sitä löytämättä. Hän on karun komea, jolsa mies, joka juo viinaa ja vääntää kättä ennen itkukänniä. Tämä veitsenterällä kulkeva reissumies nousee parivaljakon lauluissa ylitse muiden. Varmasti siinä on paljon lauluntekijöiden omaakin sielua.
Kappaleen JOLSA JÄTKÄ esittää itseoikeutetusti Ikurin turbiini, Pate Mustajärvi!

VIIVY VIELÄ HETKI
Illan bändi on PISPALA ALL STARS: Kalle Alatalo, Ali Ahmaniemi, Teemu Broman, Ari Toikka, Risto Lassila, Eeva Kontu, Olli Harala ja Pentti Penninkilampi.
Nyt kuulemme laulun, joka on yksi Mikon kaikkein toivotuimpia. Ja se on sitä kahdella kotimaisella kielellä. Viime vuonna nimittäin tämä laulu oli ruotsinkielisen radio Vegan ykkönen monta kuukautta nimellä Stanna lite längre. Harri ja Mikko ovat sanoneet, että alun perin kappaleen innoittajana on ollut laulu ”Adios Muchachos”.
Laulun Viivy vielä hetki esittää die Lady herself, Laura Voutilainen!