Kivisydän

Yksinäin, allapäin, tuskin muistan, että rakastan
Yksinäin, vuoteessain, kunnes vihdoin nukahdan
Yksinään, tiedän sen, tottuu olemaan ihminen
Vaatii se uhrauksen, että saat kivisen sydämen

Kun kivisydän sun rinnassa painaa
Et pysty olemaan aloillaan
Kun olo on kuin oisit panttilainaa
Vain pakko seisoa on jaloillaan

Yksinäin, allapäin, paino rinnassa kymmenkiloinen
Yksinäin, tunnen sen, sain lahjaksi kivisydämen
Sua kun haavoitetaan, et pysty enää avautumaan
Katsot kaikkia kuin epäillen, yksin tuskastasi nauttien

Kun kivisydän mun rinnassa painoi
Ja olin oppinut yksin olemaan
Mua otti enkeli kädestä kiinni
Ja vain tuli mun maailmaan

Yksin mua, hän päästä ei, itsesääliini vajoamaan
Suudelmin, kyynelin, hän alkoi kuortani kuluttaa

Kun kivisydän mun rinnass painoi
Hän mua lohdutti myötäeläen
Rakkaus on kuin miljoona pisaraa
Kivenkin sulattaen

Yksinäin, allapäin, tuota aikaa enää elä en
Hän valo on mun elämän, hän sulatti mun kivisydämen
Hän valo on mun elämän, hän sulatti mun kivisydämen