Rock’n roll-miehen viidenkympin kriisi
(San. Alatalo-Humalamäki)
Jarmolla on talo, jonka peri, farmari-Volvo, perhe, terrieri
Mut vanha bändiä vain muutama on täällä
Kake päänsä halkas kännissä jäällä
Meistä piti tulla Purple taikka Hiippi Leuka rintaan, sen koki joka tyyppi
Jarkki Kuusamossa kalastaa ja soutaa, Jussi muille bändeille roudaa
Rock’n roll-miehen viidenkympin kriisi Vuosikymmeniä vilahti jo viisi
Miten tyylikkäästi vanheta, elää elämää Silti savuu veden päällä!
Meistä jokaisesta piti tulla tähti Oman käden kautta kaksi lähti
Penan päässä rupes isoremmi luistaan Joitain biisejä se kyllä vielä muistaa
Rock’n roll-miehen viidenkympin kriisi Kahdeksasta meit on enää viisi
Jotkut jäi elään sarjakuvamaailmaa Oli taivaaseen portaat!
Kuka enää on katu-uskottava? Miten luoda elämäntavan,
jos’ on vielä rakkautta, rokkii? Silti et ota elämältä nokkiin
Rock’n roll-miehen viidenkympin kriisi Kuinka kulkikaan se rytinäbiisi?
Miten rokkaat, kun on realiteetit elämän?Mis on se easy living?
Rock’n roll-miehen viidenkympin kriisi Hampaat suhisee kuin vesihiisi
Ketkä luusereita lopulta ovatkaan? Pistä paranoidi!
Rock’n roll-miehen viidenkympin kriisi On kantrin poljento vanhalle niin iisi!
Soita entisten nuorten sävellahjaan: Nyt alkaa musta yö!