"Iso joki tulvii" v. 1981
otsikkopalkki

  1. SuomenmaaIso joki tulvii
  2. Leuhkat eväät
  3. Suomalainen odysseia
  4. Kulta, etkös tulis hakemaan mua kotiin
  5. Suomalainen reissupoika
  6. Kun iso joki tulvii
  7. Suomalainen odysseia 2
  8. Vain lämpöä sylillisen verran
  9. Heitetään keikkaa
  10. Kiitos, kunnon ihmiset
1981
HILP 150
otsikkopalkki
Alatalo oli jo valmistellut kaksi seuraavaa Siirtomaa- Suomen laulusarjaa. Itse nimi "Siirtomaa - Suomi" tuli Paavo Kähkölän ja Aku-Kimmo Ripatin kirjasta, jossa Pohjois-Suomea ja kehitysalueita verrattiin sorron suhteen siirtomaihin. Mikko oli hahmotellut avaukseksi juhlavaa "Suomenmaa" laulua, joka alkaa variaatiolla Ilmari Kiannon "Nälkämaan laulusta". Kassu Halonen soitti huilua, Kainuusta itsekin.

Ehkä parhaiten parivaljakko Alatalo - Rinne on onnistunut yhdistämään vakavan asian ja kepeän, uhoavan, humoristisen kupletin laulussa "Leuhkat eväät". Se oli karvalakkilähetystöjen aikaa. Pohjoisen miehet tulivat karvareuhkat päässään eduskuntaan vaatimaan Helsingin herroilta oikeutta voimalaitokselle menetetyistä maista. Samalla laulu kohoaa pohjoissuomalaisten itsetunnon ylistykseksi. "Vaikka veitte jo maat, veet, ruskat ja keväät, silti sielussa on leuhkat eväät." Laulussa on suoranaista kansallis-sovinismia "Täällä on semmosia poikia että kajehtii Venäjä ja Ruotti, kärttivät sinne jäämään, kun siellä hukattu on miehen muotti." Joskus tarvitaan sovinismiakin avuksi, kun kaikki on viety. Mikon vanha kumppani Juice Leskinenkin pitää tätä laulua Alatalo - Rinteen parhaimpana.

Ennen muuta "Leuhkat eväät" on edellä aikaansa lauseessa "Saako sitä Pohojolan perukoilla asua kotonansa". Tämä vaatimus on kovin ajankohtainen, kun ihmiset joutuvat leivän vuoksi jättämään kotikylänsä. "Kulta, etkö tulis hakemaan mua kotiin" kertoo laulun toisesta puolesta, kaupungissa asuvasta maalaissielusta, joka kuolee ja kuihtuu, ellei pääse kotiin.

"Suomalainen reissupoika" on laulu, jota Mikolta edelleen, 20 vuoden jälkeen, toivotaan. Se on irvokkaan realistinen, toisaalta romanttinen, kuvaus suomalaisen reissumiehen, siirtotyöläisen, arjesta. Siitä, miten unelma kulkurista on todella kaukana todellisuudesta. Edesmennyt taiteilija Juhani Hakalahti sai idean tauluunsa Mikon tekstistä: "Maitohorsma kusenpolttamassa heinässä (parakin takana)".


Laulunteko on hauska harrastus, vaikkei se aina ole kovin kannattavaa.
Mikko ja Harri lauluntekopuuhissa vuonna 1980.

Harri Rinteen idea oli tehdä laulu tulvasta, luonnonkatastrofista ja miten ihmiset käyttäytyvät tuossa tilanteessa. "Iso joki tulvii"- laulu on mm. Pertti Salolaisen mielikappale. Tuota massiivista teosta värittävät Kassu Halosen dramaattiset jouset ja Olli Haaviston matala, ujeltava lapsteel-kitara. Laulu on kuin suuri näytelmä. Se etenee intensiivisesti kohti lopullista tuhoa. Ihmiset kuvataan raadollisina tai sankarillisina kuten missä tahansa poikkeustilanteessa, katastofissa tai sodassa. Laulu oli ilmeisesti liian pitkä radioihin soitettavaksi, mutta monet tuntevat sen - vieläkin.

"Suomalainen Odysseija 1 & 2" kuvaavat suomalaisten maiseman muuttumista. Albumin päättää kuitenkin tavallisten ihmisten ylistys. Jotkut nuoret kriitikot halusivat nähdä tässä, että Alatalo - Rinne mietiskelevät tavallista merkonomikansaa. "Kiitos, kunnon ihmiset" on kuitenkin vain yritys kiittää kaikkia raskaan työn raatajia, joita emme edes ajattele tarvitsevamme. Jos he eivät tekisi muurahaisen työtään, silloin huomaisimme sen. Samasta aiheesta teki myöhemmin "Sankarit" laulun J. Karjalainen.