Lähtöotsikkopalkki

Yö hiukseni harmaa, tunnen lietteisen maan
Tieto eilen niin varmaa, epäilen nyt uudestaan
Tässä istun, vaikka muuta voisin,
koteloihmiset taimenet tallaa
Miksi miehet siis nyt ilakoisin?

On tehty tuo junttalista sieluja pyydystämään
En piittaa niin jumalista, että haaskalle jään
Prenikat painaa mun rintani kasaan
Te lahjotte, petätte, ostatte aikaa
Perääni huudatte: Luota meidän Masaan!

Serafi minua koski, korvat nyt auki saan
Parasiittien poski jatkaa laulamistaan…

Aamulla lehden luin ja puin
Päivätyön tehden valtaanne tuin
Te voitte niskurit vaimentaa, tänään jaatte tuomion
mut’ ette voi paimentaa, kun lauma jo irti on
Kuulevat seinät ja kaatuu ja maatuu
kuin lakoovat heinät, muistelkaa Aatuu,
vallassa paatuu

Katsoo santarmikunta, kun jätän niljaisen maan
Otsaani sataa jo lunta, paikan hiljaisen saan
Haluan säilyttää viimeiset kortit, ehkä oikeat saan kysymykset
vaikka takaani suljen näin portit

Kun olen miettinyt, luulen, laaksoon takaisin tuun
Muutosta vaativan kuulen silloin tuhannen suun

Yö hiukseni harmaa, tunnen lietteisen maan
Tieto eilen niin varmaa, epäilen nyt uudestaan

otsikkopalkki